Arkhimedes (287 enne meijän aijanluguu – 212 enne meijän aijanluguu) on muinas-gretsielaine matemuatiekku, fiiziekku da inženieru Syracusaespäi. Luadi suurii tiijollizii löydölöi geometries, azui pohjan mehaniekale da gidrostatiekale. On monien tärgielöin keksindölöin azui.

Arkhimedes
Portriettu
Ammatti: matematikku, fizikku, tähtitieteilijä, keksijä, sotilasinsinööri, filosoufu, insinööri
Rodivui: ок. 287 eaa.[1][2][3][4][5]
Roindukohtu:
kanzalližus:
Kuoli: 212 eaa.[9][1][8][10][11][4][12][5][13][7]
Kuolendukohtu:
Tuatto: Fidias[d]

ElosKohendele

Arkhimedesan elokses kirjutettih toizet. Nämmä kirjuttajat elettih äijiä myöhembi, sendäh tävvelleh uskuo nämmii tiedoloi ei sua.

Arkhimedes rodivui Syracusaes Sicilian suarel. Hänen tuatannu toinah oli matemuatiekku da tiähtientiijustelii Fidii. Arkhimedes opastui Aleksandries, senaigazes tiedo- da kul’tuurukeskukses. Opastundan loppiettuu häi tuli järilleh Siciliale.

MatemuatiekkuKohendele

Plutarhan mugah Arkhimedes oli kogonah matiemuatiekan vallas. Häi unohti syöndäs da nivouse ei kaččonuh omua iččie. Arkhimedesan ruavot oldih läs kaikis senaigazen matemuatiekan alois. Häi luadi ylen hyvii tutkimuksii geometries, arifmetiekas, algebras.

Yhtelläh piälimäzet suavutukset matemuatiekas koskietah niilöi kyzymyksii, kudamat tänäpäi kuulutah matemuatiekan anualizah. Gretsielazet vie enne Arkhimedesua maltettih lugie monikulmahizien da pyörikkölöin pindualua, prizman da tsilindran, piramiidan da kounusan tilavustu. Ga Arkhimedes löydi yhtehizen pindualoin da tilavuksien miäriändytavan.

Parahannu omis suavutuksis tutkii pidi kerän pindualan da tilavuksen miäriändiä. Enne händy tädä niken ei maltanuh ovvostua. Arkhimedes kyzyi luadie omal kalmal kerän tsilindran sydämes. Arkhimedes kirjutti äijän ruaduo matemuatiekas. Hänen tutkimukset voibi sanuo ennitettih aigua, oldih kahtu vuozituhattu iel. Vaste XVII vuozisual tutkijat voidih jatkua da kehittiä kuulužan matemuatiekan ruaduo.

MehaniekkuKohendele

Arkhimedes on kuulužu monis mehaniekan keksindölöis. Vibu oli tundiettu vie enne händy, ga Arkhimedes tävvelleh sellitti vivun ruandan teorien da käytti sidä tozielokses. Plutarh kirjuttau, ku Arkhimedes azui Syracusaen portas äijän vivun mehanizmua noston kebjendämizekse da jygielöin gruuzoin vedämizekse. Hänen keksittyy arhimedan vintua vien ammuldamizekse tässäh käytetäh Jegiptas.

TiähtientiedoKohendele

Arkhimedes rakendi planetuarien – ”ilmusfieran”, kudaman liikkujes sai kaččuo, kui liikkuu viizi planiettua, Päiväzen da Kuudamazen nouzuu, Kuudamazen vaihtokauzii da pimendyksii, niilöin mollembien häviendiä taivahanrannan tuakse. Arkhimedes tutki myös planiettoin välii.

  1. 1,0 1,1 [[::d:Q18785969|(unspecified title)]] Проверено 12 декабря 2020.
  2. Encyclopædia Britannica Проверено 12 декабря 2020.
  3. https://encyclopaedia.herdereditorial.com/wiki/P%C3%A1gina_principal Проверено 12 декабря 2020.
  4. 4,0 4,1 Большая российская энциклопедияБольшая российская энциклопедия, 2004. — ISBN 978-5-85270-320-0 Проверено 12 декабря 2020.
  5. 5,0 5,1 Nationalencyklopedin Проверено 12 декабря 2020.
  6. Любкер Ф. Archimedes // Реальный словарь классических древностей по Любкеру, 1885СПб: Общество классической филологии и педагогики, 1885.
  7. 7,0 7,1 7,2 https://opac.museogalileo.it/imss/authHome Проверено 22 мая 2021.
  8. 8,0 8,1 8,2 Nationalbibliothek D., Berlin S. z., Staatsbibliothek B., Nationalbibliothek Ö. Record #118503863 Проверено 3 июня 2021.
  9. Bibliothèque nationale de France идентификатор BNF Проверено 12 декабря 2020.
  10. Энциклопедия Брокгауз Проверено 12 декабря 2020.
  11. Gran Enciclopèdia CatalanaGrup Enciclopèdia Catalana. Проверено 12 декабря 2020.
  12. Brozović D., Ladan T. [[::d:Q1789619|Hrvatska enciklopedija]] — Leksikografski zavod Miroslav Krleža, 1999. — ISBN 978-953-6036-31-8 Проверено 12 декабря 2020.
  13. Istituto dell'Enciclopedia Italiana Enciclopedia on line Проверено 12 декабря 2020.