Aleksis Kivi

suomelaine kirjailii

Aleksis Kivi (oigei nimi Alexis Stenvall) (10. ligakuudu 1834 Nurmijärvi31. talvikuudu 1872 Tuusula) oli suomelaine kirjailii. Häi on tundiettu enne kaikkie kanzallisromuanan stuatussan suannuos romuanas Seiččie vellesty (1870), ozutelmis Nummisuutarit (1864) da runolois.[12][13]

Aleksis Kivi
Portriettu
Roindunimi:suom. Alexis Stenvall
Ammatti:kirjuttai, näytelmäkirjailija, runoilii, romaanikirjailija
Rodivui:10. ligakuudu 1834(1834-10-10)[1][2][3][4][5][6][7][8]
Roindukohtu:
kanzalližus:
Kuoli:31. talvikuudu 1872(1872-12-31)[1][2][3][4][5][6][7] (38 года)
Kuolendukohtu:
Aleksis Kiven mustopoštumerki vuvvel 1934. Piirdänyh Germund Paaer Wäinö Aaltosen veistoksen mugah.

Kiven tekstois on kui romuanttizii mugagi realistizii piirdehii. Kivi kygeni luomah monel kirjalližuon alal korgeitazozen tuotandon silloi, konzu suomenkielizen kirjalližuon perindyö, kanzanrunohuttu luguh ottamattah, ei olluh olemas.[14][15] Kivi oli enzimäine suomelaine ammattikirjailii. 1900-luvun allus Kivi-renessansas algajen häi on olluh Suomen kanzalliskirjailii.[16]

Äijy Aleksis Kiven runuo da tevoksih kuulujii pajotekstoi on sävelletty pajoloikse. Niidy ollah ezimerkikse "Ozakkahat" (”Onnelliset”), ”Keinu”, "Meččymiehen laulu" (”Metsämiehen laulu”), ”Oravan laulu”, "Minun sydämen pajo" (”Sydämeni laulu”), "Seiččemen miehen vägi" (”Seitsemän miehen voima”), "Midä minä huolin" (”Mitä minä huolin”).[17]

Tevokset

kohenda
 
Seiččie vellesty -romuanan enzimmäzii painoksii.
 
Enzimäine sivu Aleksis Kiven romuanas Seiččie vellesty.

Ozutelmat

kohenda

Romuanu

kohenda

Runokogomus

kohenda

Kerdomuksii

kohenda

Kirjazii

kohenda

Kiännösty toizile kielile

kohenda
  • Alex Matson, Seven Brothers. 1. laitos, New York: Coward-McCann, 1929. 2. laitos, Helsinki: Tammi, 1952. 3. laitos, toim. Irma Rantavaaran, Helsinki: Tammi, 1973.
  • Impola, Richard A., Seven Brothers. New Paltz, NY: Finnish-American Translators Association, 1991.
  • Douglas Robinson, Heath Cobblers (Nummisuutarit) and Kullervo. St. Cloud, MN: North Star Press of St. Cloud, 1993.
  1. 1,0 1,1 Bibliothèque nationale de France идентификатор BNF Проверено 10 октября 2015.
  2. 2,0 2,1 Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.Yle, 2012. Проверено 30 апреля 2017.
  3. 3,0 3,1 SNAC Проверено 9 октября 2017.
  4. 4,0 4,1 International Music Score Library Project Проверено 9 октября 2017.
  5. 5,0 5,1 Энциклопедия Брокгауз Проверено 9 октября 2017.
  6. 6,0 6,1 Gran Enciclopèdia CatalanaGrup Enciclopèdia.
  7. 7,0 7,1 Proleksis enciklopedija, Opća i nacionalna enciklopedija
  8. Aleksis KiviSvenska litteratursällskapet i Finland.
  9. [[::d:Q17378135|Киви Алексис]] // Большая советская энциклопедия — Москва: Большая российская энциклопедия, 1969. Проверено 28 сентября 2015.
  10. http://www.poemhunter.com/ebooks/redir.asp?ebook=54210&filename=aleksis_kivi_2012_3.pdf
  11. LIBRISНациональная библиотека Швеции, 2018. Проверено 24 августа 2018.
  12. Suuri henkilökirja 2001, s. 336.
  13. https://web.archive.org/web/20141006083212/http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/index.php?option=com_content&task=view&id=23&Itemid=37 Kansalliskirjailija, Rahikainen, Esko, Aleksis Kivi Nurmijärven kunta 3.10.2014
  14. Suuri henkilökirja 2001, s. 336.
  15. https://web.archive.org/web/20141006083212/http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/index.php?option=com_content&task=view&id=23&Itemid=37 Kansalliskirjailija, Rahikainen, Esko, Aleksis Kivi Nurmijärven kunta 3.10.2014
  16. https://web.archive.org/web/20141006141102/http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/index.php?option=com_content&task=view&id=24&Itemid=38 | Nimeke=Elämän vuodet | Tekijä=Perttula, Irma | Julkaisu=Aleksis Kivi | Julkaisija=Nurmijärven kunta | Viitattu=3.10.2014
  17. https://web.archive.org/web/20171002220331/http://www.aanitearkisto.fi/firs2/kaantaja.php?Id=Kivi+Aleksis | Nimeke=Database of The Finnish Institute of Recorded Sounds 1901 - 1999 | Tekijä=Yleisradion äänitearkisto | Viitattu=17.3.2009