Šungiittu

Šungiittu on mägilaji, kudai kogonažuon da ominažuzien puoles on antratsitoin da grafiitan välis. Šungiittua on mustua, muzavanharmuadu da maksankarvastu värii.

Histouriellistu tieduo

Enzimäzenny lyhyzii kirjutuksii ”Anuksen muan mustas” mägilajis kirjutti vuvvennu 1792 akadiemikku Nikolai Ozeretskovskii da vuvvennu 1848 Mägi-inženieroin korpusan štabs-kapituanu N. Komarov.

Vuvvennu 1877 Aleksandr Inostrantsev andoi sille nimen – šungiittu Oniegantagavon kylän Šungan mugah, kus tädä mägilajii enzimäzekse löyttih da kus ruadoi kaivostunnelli.

Šungiitan suandukohtat

Puhtastu šungiittua luonnos on ylen harvah, enimälleh se on hoikkazinnu 30 sentissäh junozinnu. Puaksumbah se on sevoittehennu šungiittuslantsois da dolomitois, kudamii on kaikes Oniegantagavos – Hirvahan kyläspäi päivänlaskupuoles Šungassah päivännouzupuoles.

Suurin vuitti šungiitan suandukohtii on Karjalas Oniegantagavon niemimual da Oniegujärven pohjasn’okas ymbäri. Vihjatah, ku nämmis suandukohtis on läs 1 miljardu tonnua tädä kivie.

Täkse aigua on löytty yksi šungiittukohtu Kazahstuanas. Sit on 49 miljounua tonnua kivie.

Käyttö

Šungiittua käytetäh metallurgies da rakendamizes. Piiteris sil on čomendettu Isaakijevskoi da Kazanskoi kiriköt da Moskovas metron stansiet. Tänäpäi šungiittua käytetäh šungiziitan luadimizes, se on kebjei betonan vastineh.

Šungiziittua käytetäh sežo vien puhtastamizes vienpuhtastomolois. Šungiitas luajittuloil azuteksil sanotah rouno on parandusvägie, ga se ei ole tovestettu.