Šoltarven vepsäläzien etnogruaffine muzei

Šoltarven vepsäläzien etnogruaffine muzei (vepsäkse Vepsän kul’turan muzei, Šoutjärven vepsläine etnografine muzei) on ainavo moine muailmas vepsälästy kul’tuurua säilyttäi da akkiloiččii. Seiččenäzenny ozastonnu kuuluu Karjalan Kanzallizeh muzeih. Muzei on Oniegan rannikon piirin vepsäläzes Šoltarven kyläs Karjalan tazavallas.

Muzei on perindöllizes vepsäläzes talois. Tänäpäi muzein johtajannu on Natalja Anhimova.

Perustandu

Šoltarven muzeile algu oli pandu vie vuvvennu 1967. Vuozinnu 1967-1980 muzeil oli rahvahan muzei -stuatussu. Sen perustajannu oli tundiettu vepsäläine oman muan tutkii, kirjuttai, vepsäläzen rahvahanrunohuon keriäjy R’urik Lonin.

Enziallus muzei oli kylän kirjaston tilois. Sie muzeil oli kaikkiedah kaksi pertisty da kaksi ozutteluu. Enzimäzeh oli pandu kačottavakse vepsäläzien vehkehty. Toine oli omistettu Vepsän muan ruadoloile.Sit muzei oli kylän školan internuatas. Sit laitoksele suadih oma taloi, kus se on tänäpäigi, perindöllizes vepsäläzes talois. Ravei kaksikerroksine taloi saraipordahien kel enne kuului vepsäläzele Melkinan perehele.

Syväindö

Tänäpäi Šoltarven muzeis on enämbi 8 0000 eri vehkehty, niilöis 3 000 ollah Loninan kerätyt. Nämä vehkehet on kerätty Karjalan, Voulogdan da Leningruadan alovehen vepsäläzis kylis.

Muzeis on mondu pertii da ozutteluu. On kogonazet perindöllizet eländypertit da saruat.

Stuatusoin muuttumine

Vuvves 1980 muzei suau valdivollizen muzein stuatusan da on Karjalan Kodialovehen muzein, nygözen Kanzallizen muzein, ozastonnu. Vuvves 1987 jo on sen filiualannu. Vuvvennu 2010 Šoltarven muzei sai R’urik Loninan nimen.

Ruado

Pietäh eri ekskursieloi vepsäkse da ven’akse. Kävyjöile taritah eri master-kluassoi vepsäläzien perindöllizis käzinerolois.

Aihiesta muijal

Ližiä suau lugie: https://web.archive.org/web/20160927060215/http://nmrk.karelia.ru/site/section/45